Siirry pääsisältöön

1

Jossain sisällämme olemme
aina yhdessä

2

Muistissasi elät
Olet aina jäljellä
Muistamme Sinut
juuri niin kuin sinä olit

3

On olemassa ilo
suurempi kuin suru
Muistamisen ilo

4

Kiitos siitä, mitä olet antanut
Kiitos siitä, mitä olit
Kiitos valoisista muistoista
jonka olet jättänyt jälkeesi

5

Voi, kuinka vähän tiedämmekään
kun kohtalon hetki lyö
Ja vielä vähemmän arvaamme
kuka kutsun saa

6

En olisi uskonut sinua
menettäisin
Että silmät, jotka loistivat niin
kuten saattaisi hajota

7

Kuten kynttilät hiljaa palavat
i sina stakar ner
Näin päättyvät päivämme
Meillä ei ole heitä enää

8

Yhtä hiljaa kuin elit
Hiljaa hiljaa poistuit

9

Muistot, jotka koskettavat sydäntämme
ei mene koskaan hukkaan

10

Kaksi silmää kiinni
Kaksi kättä ristissä
levolla paikalla

11

Ja sen tulee tapahtumaan
hyvin kirkkaina päivinä,
kunhan näemme
ja viipyillen ymmärtää

12

Vähemmän sanottu on enemmän
syvin tunnettu
Sentähden olkoon kiitoksemme
ainoastaan

13

Kaikki on annettu
henkilö, joka lainaa

14

Muistomme ilomme
Toivomme jälleennäkemistä

15

Kohdata ja erota on elämän kulku
Erota ja tavata on toivon laulu

16

Mikään päivä ei ole niin pitkä
että sen ilta ei tule

17

Maa väistää huolensa
sen rauhan puolesta, joka kestää
Hauta kaiken sovittaa
taivas kaiken selittää

18

Jumala meille lohdun antaa surussa
Että se, jota rakastamme, ei kärsi enempää

19

Hyvä sydämesi
Valoisa mielesi
meillä on elettävä
kiitollisena muistaen

20

Rehellinen ja ahkera oli vaelluksesi
Hiljaa ja rauhassa poistuit

21

Sinulle on kaikki valmista
kaikki piilotettu ilmeiseksi
Pimeys ei ole pimeää Sinulle
ja pimeässä Sinä näet minut

22

Kohta kirkon kellot
mana oss,
jättää Sinut rauhaan
Nähdään, kiitos kaikesta
tapaamme jonkin ajan kuluttua

23

Älä sano murheissasi
että olen kuollut
Sano kiitollisuudella
että olen elänyt

24

Siellä missä tuulet laulavat
hänen ikuinen riemulaulunsa
Unohdamme raskaat surut
ja tavata jälleen kerran

25

Niin hiljaa saapui kuolema
se tuli ystävänä
Se otti sinua kädestä
Ja toi sinut kotiin

26

Lähdet pois meidän luotamme
mutta ei ole poissa
Ajatuksissamme
Elät edelleen

27

Hiljaa tuli kuolema
Tule ystävänä
Ottaa kädestä
ja toi Sinut kotiin

28

Kestävän ja hyvän elämän olet elänyt
Sinun aikasi
Kiitollisina toivomme Sinulle,
Lepo rauhassa

29

Muistojen hentoinen sateenkaari
on elinsiltamme Luoksesi

30

Muistoa vaalitaan
mitä elämällä oli tarjota
Ikävä näyttää mitä
kuolema otti

31

Olit niin väsynyt
Sinun kalpea poskesi
Silitä itsesi rauhaan
Ikuisuuden tuulesta

32

Kokoontua yhteen, erota, lähteä matkaan
näin kohtalomme on määrätty
tulla

33

Ihana on rauha
lepää hiljaisessa haudassasi
Olet täyttänyt tehtäväsi ajallasi
Kiitos nöyrästi kaikesta, mitä annoit

34

Ihanaa on levätä kun
voimat puutuvat
Ihanaa ikuisessa levossa
nukahtaa

35

Haluaisimme niin kovasti pitää
Sinä jäljellä
Maan päällisluonteinen hetkesi
toteutunut tavara

36

Kutsu elämään ja kuolemattomuuteen
Onko ihminen Jumalan kautta kuoleman kautta

37

Kiitämme kaikesta siitä, mitä
elämässä jonka annoit
Rakkauden ja onnen puolesta
Miten kauniisti olet ajatellut
Kaikesta mitä olet tehnyt
sinun omillesi

38

Miten ihanaa nukahtaa
kun päivä on ohi
Ihanpa ihanaa levätä
kärsimyksestä ulos

39

Elämän tunnit ovat lyhyet
Lopun aavistus kaukana on
Että olet nyt poissa
Meille käsittämätöntä on

40

Oi avaruus, anna kirkkautesi
Pyytää Varmuuden sanoja
että elämä ei koskaan lopu
tuhkassa ja maassa

41

Täysin purjein
auringonlaskussa
alukseni liukuu
kaukaiseen maahan
Siellä lahti odottaa,
jossa laulu vaimenee
siellä aalto nukahtaa,
rannalla

42

Kun kevät itseään pukee
suloisimmassa vihreässä
Me tahdomme sinut hautaan kätkeä
Niin nopeasti sinä
meidät vietiin pois
Elämästä kuolemaan
on askel niin lyhyt

43

Elämänne päivä on ohi,
Maankäyttösiirron loppu
Sinä täällä olet taistellut ulos
ja rakkaat poikasi ovat poistuneet
Nyt voit levätä rauhassa
Jeesuksen Kristuksen luona ikuisesti

44

Sinun sydämesi on lämmin
Ja iloisa mielesi
Valoisa ja aurinkoinen
Valaisee Sinun muistosi

45

Me pyhimysmeidän päämme taivutamme
Elämästä kaikesta, mitä olemme saaneet
Kun ilta on lopultakin lähestymässä
Muistamme vain onnelliset hetket

46

Onneksi aika koittaa,
ole valmis lähtemään.
Onneksi olla valmis
olentoa, joka seisoo Jumalan edessä.

47

Elämämme muuttuu kuin hetkessä,
Niin pian se tuhoutui.
Mutta tiedän yhdestä ihanasta aamusta,
jonka aurinko ei koskaan enää laske.

48

Ei kuolemaa, vaikka elämä muuttuu,
Hän ei ole muuttanut pelkästään makuuhuonettaan.

49

Valo pimeän jälkeen, lepo on niin kaunista.

50

Vida, vida unohdan unelmani,
hän vastustaa äärettömyyttä.
Maapallon huolet eivät enää häiritse minua,
kaikki sen taistelu on unohdettu.

51

Hälytysääni pysähtyi
silmät sulkeutuneet
Elämän viimeiset voimat loppuivat

52

Tässä alakerrassa puuttuu yksi sääriluunosa,
sieltä ylhäältä se on valmis.
Aikamaisia ikuisuuksia,
Se kuulostaa ihanalta.

53

Vapautunut Sinun toivomuksesi päämäärä
löytänyt kodin ikuisesti.

54

Roimme sinun sydämesi
kun Sinä lepäät vapaasti kivusta.

55

Kun kutsu soi,
Kuka voisi estää sinua matkalla?.

56

Sinun toimintapäiväsi on päättynyt.
Sinun järjestäytymisenne on tuominnut,
aamun koitto, sinä taistelit,
rauhaa Sinä nukuit hiljaisuudessa.

57

Kotimme on haudun ulkopuolella
Valon kauniissa maailmassa ja elämässä

58

Nyt kellot soivat
Nyt ääni saavuttaa minut
Nyt on siirrytty toiseen maailmaan.
Niin lyhyt oli kesä niin varhainen kuin syksykin.
Anna minun hoitaa viimeiset asiat.

59

Menetysten koko suuruus
en enää ei ole tajunnut
Vaan tiedän, että olen kadottanut
min paras ystävä
Sitten huudan ne sanat
Ne kauneimmat, joita minä tunnen
Olit koko maailmani
ja minun ikuisesti

60

Pienestä otat paljon
Sinä annoit enemmän ilon vuoksi
Rakkaudesta sinä annoit kaiken

61

Hyvissä hetkissä me
hymyili ja hymyili
Nautimme elämän iloista
kun kohtalo löi meitä kovaa
Kun suru löysi meidät
meillä oli toisiamme
Nyt minä huutelen näitä sanoja
Ne parhaimmat, joita tunnen:
Olit koko maailmani
ja minun ikuisesti

62

Kun päivä näyttää parhaalta
Tulemme kuolemaan vieraanamme
Hae se, mikä on kalleinta
Jättää vain tyhjyyden jälkeensä

63

Min lohdutus on se, että sinä, rakas poikani,
ei tarvitse kärsiä enempää

64

Minä huutelen suloisesti näitä sanoja
ne ovat kauneimpia, joita minä tunnen,
Olit koko maailmani
ja ikuisesti

65

Sinun lapsesi ei enää
minä voin suudella
Älä koske käsiisi
Olet tullut toiseen maahan
jossa ei tapahdu mitään pahaa

66

Ennen kuin sinä, nyt olen
onnellinen olemus
Min boja bruten ja
minun sieluni on vapaa
Minä jätän sinut, rakas
eniten maan päällä
Sillä Jumalassa vielä
tulemme olemaan onnellisempia

67

Kuin pieni enkeli
Sinä tulit meille,
kirjoitti ja kääntyi nopeasti ympäri

68

Sinä kaipaat niin
valo ja kevät
Kun se tuli, sinä poistuit
nopeasti meistä
Emme ehtineet ottaa todellista hyvästitä
Se on niin tyhjää ilman sinua

69

Yhtäkkiä oli onnen hetki.
muuttunut kohtalon vallassa
Kaikki muuttui niin synkaksi,
niin pimeä ja kylmä
Poissa on ilo,
rakkaus, tuki
Ty Du olit turvallisuutemme,
meidän lohdutuksemme, meidän kaikkeemme

70

Miksi sinun olisi muka
hätäisesti viety pois
Meidän ikätarina tuli
niin lyhyesti

71

Sinun lämpimäsi sydämesi
lopettanut lyömistä
Sinä sait liian aikaisin
menkää meiltä
Kiitos siitä rakkaudesta
Sinä annoit meille
Sinun kaunis, kirkas
missä elää edelleen

72

Sinun rakastamasi koti
missä kukat ovat kukkineet
Se nyt sinut pois
kauniimpi maailma

73

Kiitos kaikesta hyvää,
Sinä annoit meille
Sinä puhdas rakkaus meille jokaiselle
Täällä on tullut näin tyhjyyttä ja kadotusta
Hyvä muistisi on yhä tallella

74

Et tule enää kohtaamaan meitä entisellä tavallasi.
Tervetuloa kotiin
Kodin rakkaan oven ääreen
Siellä ei enää kuulu sinun ääntäsi
Sinun paikkasi on tyhjä ikkunankannen alapuolella
Sieltä, mihin odotamme usein
Sinun hahmosi ympärillä, Sinun katseesi niin lämmin
Muistojen ruusut tuoksuvat

75

Olit niin hyvä, olit niin iloinen
Sinä vain jätät kauniita muistoja
Tällainen on tämä päivä silti
Mitä surullisemmat aistit
Mutta kiitos kaikesta, mitä olet meille antanut
Tiedämme, että Sinä olet aina ajatellut meitä
Kiitos onnellisista vuosista yhdessä

76

Tie muuttuu raskaksi ja
Pimeä yö
Minun täytyy nyt vaeltaa yksin
Mutta pian sama rauha
me lepäämme toistemme luona

77

Nuku hyvin, rakas
Kiitos kaikesta, mitä olet tehnyt
Meidän on kannettava sydämessämme
Sinun muistisi ovat kirkkaat ja suuret

78

Sinä jätit elämän,
me jäimme
Mutta syvällä sydämessämme
me piilottelemme huoneen, jossa Sinä asut,
ty kaikki hyvä, mitä sinä meille annoit
Emme koskaan, ei koskaan sitä
unohdetaan

79

Se huutaa surua
sitten rautakset rikkoutuivat
Se vie meidän sydämemme
silloin rakkaat meistä
Silmäsi ovat sammunneet
Sinun äänesi on hiljennyt
Sinä olet löytänyt rauhan

80

Sinun sydämesi, joka pauhoaa
niin lämpimästi Dinaa kohtaan
silmät, jotka ovat hereillä ja
särkyneenä
Olen pysähtynyt ja
kuolee surun valtaan meille kaikille
Mutta mitä sinä meille olet tehnyt
ei koskaan unohdeta

81

Toimiva elämä on
kuolee pois
Harras käsi on tuomitunut
Työpäiväsi on päättynyt
sen loppu
Ja Jumalan käsissä olet nukahtanut
Sinun rakas äänestysryhmä on hiljennyt
Mutta kaunis on sinun muistosi

82

Miten tyhjältä se on sinun jälkeen
on tullut
Se tuntuu kuin aurinkoa
Valo on laskenut meistä
Koska ei kukaan ole niin kuin Sinä
rakkaus on antanut
Sinun paikkasi ei koskaan voi
täytetään enemmän

83

Niin, lepää rauhassa, sillä päivä on ohi
Sinun järkevä sydämesi on nukahtanut
Sinun elämäsi elää,
se ei säteilty
pitkä käsi on kuoleman tuomitunut
Kiitämme sinua kaikesta, mitä olet antanut elämäämme
Rakkauteen ja huolenpitoon
Miten kaunis ajatuksesi on
Salli kellot soida levon aikaan

84

Emme ehtineet sanoa sinulle
hei toivottavasti kuolema tulee niin pian
Mutta nyt me sanomme sinulle kiitoksemme
i iankaikkisen portin luona

85

Jumala huomaa, kun askel on raskas
ja väsyneet rakastettujen piirteet
Hän huomaa, kun voimat hylkyvät
ja sydän lyö hitaammin
Sitten hän avaa rakastavasti sylkeään
ja antaa heidän nukahtaa rauhallisin mielin

86

Käsi kädessä nuoruuden aikoina
Me kuljimme uskollisesti yhdessä
Olemme jakaneet rakkautta, toivoa ja rauhaa
Olemme jakaneet sairautta, surua ja taistelua

87

Nyt se on tyhjä sinun jälkeesi
on tullut
Se tuntuu kuin aurinkoa
Valo on laskenut meistä
Koska ei kukaan ole niin kuin Sinä
rakkaus on antanut
Sinun paikkasi ei koskaan voi
täytetään enemmän

88

Silti hiljaa auringonlasku alkoi,
työpäivä on päättynyt
Auttava käsi ei enää riitä
Loistava silmä ei enää hymyile meitä vasten
muistiohjaus säilyy kirkkaana

89

Niin vaeltaa rakkaamme ikuisen oven läpi
ja mikään tässä maailmassa ei voi olla entisellään,
mutta ajatukset seuraavat niitä, jotka ovat avaruuden tähtiä.
Totta kai annamme heille lepoa.
Mutta katse on pilvissä, silmät ovat täynnä kyyneliä.
Kiitos rakas… lapsuuden muistoista.

90

Muisto elää, sitä ei voi maadoittaa,
Sitä ei voi piilottaa tomun ja hiekan sekaan.
Ei, se pitää elää lintujen laulussa,
kukkien tuoksuun ja tuulen tuuleen.

91

Aikojen synkän aallon ylitse,
rauha-tuulet puhaltavat hiljaisesti.
Siellä on vastauksia kaikkiin kysymyksiin,
Siellä ei ole epäilystä siitä, että se on hämmentävää.

92

Kiitos, Maka ja Mor,
kaikesta, mitä olet ollut
Kiitos siitä ilosta kotiin tuomastasi
Kiitos onnellisille
Vuodet, jotka ovat kulkeneet
Kiitos näistä muistoista,
Sinä jäit jälkeesi

93

Nukun hyvin,
ei enää kipua tunne
Hiljainen kuoleman enkeli
viskasi nukkumaan rauhassa
Älä itke, rakas aviomies,
lapset ja ystävät
Minä lepäät tyytyväisenä ja vapaana
Maapallon taistelusta

94

Makuu rauhassa, rakas Maka
Makuuta rauhassa pieni äiti
Kukaan ei tiedä, kuinka meitä kaipaat
Miten suuri tyhjyyden tunne on

95

Äidin väsyneellä päällä
rauhoittui
Harrastelijaisten kädet saivat levätä
Nyt hän nukkuu rauhallisesti hiljaisessa kodissaan
Tässä ovat ajatuksemme

96

Pieni Mor, ack, sydämemme
Olen täynnä kiitollisuutta Sinua kohtaan
Meitä, jotka eivät koskaan ole pystyneet käsittämään
Mitä oli menettää sinut
Jumala, hän antaa paljon
lahjoja uudelleen ja uudelleen
Mutta hän antaa vain yhden äidin
Emme koskaan saa Moria takaisin

97

Lepo, lepo, ole rauhassa
Ystävälliset varjot ympäröivät sinun asuntoasi
Aftonien tähti loistaa niin rauhallisesti
Rakas Maka, lepää rauhassa

98

Miten hiljainen, miten kadotettu, miten
tyhjä täällä kotona
Kun se, jota rakastimme,
oleva on jätetty
Emme enää kuule hänen ääntään
Kärkiäänityksen
Mutta meidän muistossamme hän
elää edelleen

99

Kyllä, kulta Mamma,
Nyt sinun pyrkimyksesi ovat ohi
Kaikki kipu on poissa
ja sinun pitää levätä
Kaikki mitä haluamme kiittää sinua
rakkauden rikkauteen ja suureen
Hoidolle ja kaikelle vaivalle
kiitos rakas pieni Mor

100

Sinä johdit meitä varovaisesti
aikuisuuden vuodet
Sinä annoit meille rakkautta
vain äiti pystyy
Sinä opit meitä näkemään,
uskoa tulevaisuuteemme
Onnelliset päivät yksi
Kävelin pitkäksi aikaa
Me kiitämme Sinua, äiti,
se voima, jonka annoit meille
Olit, pieni Mor, mitä
enemmän kuin mitä pidimme

101

Nyt sinä olet vaeltanut, pieni Mor
Pitkälle tielle loppupäätä
Sinä nyt olet Dina rakkaiden luona
Sinun kärsimyksesi on loppunut
Kiitos kaikesta, mitä olet meille opettanut ja antanut
Jos ikuinen rauha Jumalalle me rukoilemme

102

Kun Far kuoli,
niin yksinäksi tuli sinun taistelusi
Nyt, rakas Mor,
Sinullekin on annettu rauhaa
Nukkukaa, rakkaat kaksi,
jotka jakavat elämän kohtaloita
Rauhan haudassa yhdistyi kuoleman aikaan

103

Slumra Moder, loppu on taistelu
Olet löytänyt rauhan ja hiljaisuuden
Sin Jumalasi, taivaan rauhassa
Sinne voit asua ikuisesti

104

Unnista rauhallisin mielin, sinä pieni äiti
kaikesta elämän tuskan
Kiitos kaikesta huolenpidostasi
syvä sydän
Unohda huolet, lepää rauhassa
utin hiljaisissa kyyneissä
Syvästi eläköön sinun muistosi
elämänvaiheiden vaihdoksen aikana

105

Kiitos pieni Mor vuosien takaa
Kiitos kaikesta rakkaudesta ja huolenpidosta, jota olemme saaneet
Kiitos kaikesta myötätunnosta ja ystävällisyydestä
Kiitos kaikesta rakkaasta äidistämme

106

Missä on sitä rakkautta,
lähellä kuolemaa
pitää paikkansa kaikissa kohtaloissa
Kuten Jumalan enkeli valvoo meitä
ja vaatii ei mitään, vaan kaikkea
Tällä maapallolla on vain yksi
Äidin rakkaus on kaikkein suurin

107

Kaiken aikaan tyytyväinen ja iloinen Mor oli
Lohtua ja rakkautta kaikkea mitä hän antoi
Kaikki aika on meidän sydämessämme
Muisto rakastetusta äidistä

108

On olemassa lupaus yhdestä
vanha myytti
että äidinmaidon ei koskaan lakkaa olemasta
Se hehkuttaa aurinkoinen säteily
edessä,
jotka seuraavat meitä elämän loppuun asti

109

Paljon on meille annettu
Monet arvonlisäveron verotukset ovat niin suuria
Mutta vain kerran elämässä
antaa meille äidin
Ja kun tämä lämmin sydän
enää ei riipota täällä,
silloin tunnemme tuskaa
että paras on poissa

110

Kellot soivat niin hitaasti, että se sai aikaan rauhaa
Äiti on saanut rauhallisemman asun
Aftonien tähti loistaa niin rauhallisen sävyisenä
Nukkukaa, pieni Mor, lepukoona rauhassa

111

Far on ojentanut kätensä
Äiti on päättänyt sen.
Toisella rannalla
Törmäytyvätkö he taas

112

Silmät suljettiin, aika oli koittanut.
Syvyys on meidän surumme, vaikka valo kirkastaa muistojasi
Rakkaus ja hyvyys loistivat sinun polullasi
Kiitos, rakas äiti, ole rauhallisin mielin

113

Jumala meille lohdun antaa surussa
Mor ei enää joudu kärsimään

114

Uupunut pieni äiti
hopeanharmaa hiukset
ja yksi poltettu pannu
huolista ja vuosista
Kun katse oli
Hymyilevä, aurinkoinen ja selkeä
Niin elää Sinun kuvasi
Sinun jääneet

115

Jokaiselle oli tilaa Sinun sydämessäsi
Kaikille Sinä teit kaikkensa
Olit mukana ilossa ja surussa
Kiitos, pieni äiti, kaikesta

116

Häivyn hetki
on aina tullut,
aurinko on laskenut
valo rauhassa
Mor on poissa ikuisesti
jota me rakastimme,
poissa maailman huolista
ja taistelu
Monien kadonnutta mutta
enimmäkseen omia
Leva Du skall uti
minun muistoni johtavat
Tyst on tervehdymisemme,
hidas, huutamme,
nukkui hyvin, rakas äiti,
Lepo rauhassa

117

Ottakaa taivaan Isä huoleksemme
rakkaus, jota me emme voi saada
ja anna hänen levätä Sinun hoitonsa alla
ja herää Sinun valtakunnassasi

118

Meille kaikille oli yksi
huone sydämessäsi
Sinulle kaikille meistä
teki kaiken
Olit mukana meidän kanssamme
iloa ja tuskaa
Kiitos, pieni isä,
Hav, kiitos kaikesta

119

Äiti on ojentanut sinulle kätensä
Sinä olet tehnyt sen
Toisella rannalla
Oletteko tavanneet uudelleen?

120

Nyt, rakas Isä, olet poistunut meidän luotamme
Kohti toista, parempaa maailmaa
Kiitämme Sinua siitä, mitä olet ollut
Kodin rauhallisen lämpimän uunissa
Hyvät muistot sinusta
Pitää jatkuvasti valistaa meitä polkua pitkin

121

Unessasi, rakas Isä
hautausmaan hiljaisuus
Kiitos rakkaudestasi,
Sinun ponnistelusi ja usko

122

Kiitos Isä, onnellisten vuosien takia
Rakkauden säteittäisen voiman voimalla
Meno uhrin puolesta aina loppuun asti
Ihmisten ja Jumalan lojaalisuudesta

123

Tom saa paikan
kodin pieni huone
Tie muuttuu rankaksi
kävele yksin
Kiitos rakas aviomies niistä
Vuosi, joka on kulunut
Kiitos, rakas Far, kaikesta mitä olet meille antanut
saatu

124

Makuuttaa niin hiljaa auringon ja kevään tuoksun vuoksi
Pahoinpitelyt niin hiljaa kivusta kyyneleitä
Ihastuttava on lepo valossa ja rauhassa
Etäisellä paikalla elämän taistelun äärestä

125

Aurinko on laskenut,
päivä on ohi
Stilla on sydämen paukatessa
Onneksi voi levätä kärsimyksestä
Unohda kaikki, mikä on aiheuttanut kipua

126

Mitä sinä kärsinyt olet, kukaan ei tiedä
sinä itse sinun taakkaasi kantanut
Olit iloinen ystäviesi seurassa
mutta yleensä sinut kiusattiin

127

Ei sairautta ja huolta
enemmän tekee sinulle vahinkoa
Onneksi tiedän
Et kärsi enää

128

Sairauden vuoksi
se on vain itsestäänselvyys
onko kuolema mukavampaa
ennen kuin elämä

129

Sinä nukuit rauhallisesti
kun matka oli ohi
Sinun kärsimyksistäsi
Nyt voit levätä

130

Sinä kärsit hiljaisuudessa
mutta loppu on taistelua
Nyt sinua hivelee se
syvän rauhan,
jossa kukaan ei valittanut
ja kukaan ei itke
Toivomme,
että tapaamme uudelleen

131

Kaukana avaruudessa pilvet liikkuvat
kiiltävä iltavalossa
ja päivän viimeiseen matalaan
Luojakin vastasi ahdistukseen

132

Kaikki, mitä sinä kärsinyt
emme varmaan ymmärtäneet
Olimme Sinun rinnallasi
niin avuttomia
Me halusimme niin kovasti
pidä sinut paikallasi
Mutta sinun aika sinulla on maan päällä
nyt täydellinen

133

Ystävällinen, hyvä
Ilman valitusta kipu kesti
Kukaan ei tiedä, mitä sinä olet kärsinyt
Nyt Du vilan on löydetty

134

Meidän täytyy nyt kantaa surua
Vaikka tila on kodin varjo,
Mitä annoit läheisillesi
On vielä muistissa

135

Mitä on kuolla, se on nukahtaa
Tuskien maasta
Se on hienovaraista ja miellyttävää unelmoimista
Kuin aalto, joka rullaa rantaa kohti
Se on ylittämistä jokea ylös
Kotiin paluun rauhalliseen ja lepovaiheeseen

136

Ei koskaan huutoa,
ei koskaan valitusta
Ihmiset ovat aina tyytyväisiä maan päällä
Kestävä Sinä kantasit sairastamisesi päivinä
Niin tyytyväinen kuin olet elänyt,
Niin tyytyväinen olit, kun sinä poistuit

137

Tyynesti, niin hiljaisesti, kun nukahtit
Sinun tuska oli niin kestävää, että sinä kesti sen.
Harrastelulliset kädet ovat tuomitsevat
Mutta sinun kirkas muistosi on edelleen olemassa

138

Syksyn tuulahduksen tuulessa Sinä nukuit rauhallisesti
Ei tauti ja ahdistus enää vahingoita sinua
Kauneus on levon, jonka hauta antaa
Hyvä tietää Sinun ei enää tarvitse kärsiä

139

Sinä rauhan olet löytänyt
sairaus ja kipu
Mutta asuu kuitenkin aina
me sydämessämme
Kunnes rengas on kiinni

140

Mitä jos kerran pysähtyy?
jokainen kipu, missä haava on parantunut,
oli-ikävä saavuttanut satamansa
Kun jokainen pisara on pyyhitty pois
Jumalan sydän
Ja jokainen huutaminen on hiljennänyt
hänen sylkeänsä

141

Syvät sydämen syvyydet särkyvät
Lääkää heidät, sinä, joka voit kaiken
Kuivaa katkerat silmät
Taivaan Herra, meidän Isämme

142

Kun elän, minulla on sinut,
Jos kuolen, sinä pysyt luonani
Jos elän tai kuolen,
sinä, oi Herra, minä olen sinun
(Sv.ps. 308:1)

143

Jeesus sanoi:
Olen ylöstemä ja elämä
Joka uskoo minuun, se saa elää
jos hän vielä kuolee
(Joh. 11:25)

144

Herra, nyt annat palvelijasi mennä kotiin
rauhaa...
(Luuk. 2:29)

145

Suorita tahtoasi,
kuten taivaassa,
sitä paitsi maassa
(Matt. 6:10)

146

Herra on hyvä niille, jotka häntä odottavat, niille, jotka etsivät häntä sydämensä pohjasta.
(Klagovisorna 3:25)

147

Älä pelkää, sillä minä olen sinut vapahtanut,
minä olen kutsunut sinua nimeltäni,
sinä olet minun
(Jes. 43:1)

148

Sinä ympäröit minut kaikilta puolilta
ja pidän sinua kädessäni
(Ps. 139:5)

149

Minä tahdon vaeltaa Herran edessä
elävien maan päällä
(Ps. 116:9)

150

Herran armo on ikuisesti voimassa
iäköön iäti niitä, jotka pelkäävät
hänelle
(Ps. 103:17)

151

Sinun armosi on parempi kuin elämä
(Ps. 63:4)

152

Vaikka kulkisinkin kuoleman varjon laaksossa,
En pelkää mitään pahaa,
koska sinä olet kanssani
(Ps. 23:4)

153

Herra on minun paimeneni,
minulle ei tule mitään puutetta,
hänet saan lepäämään vihreillä niittyillä,
hän vie minut veteen, minne löydän rauhan
(Ps. 23:1-2)

154

Tiedän, että synnytysneuvolani
lihava
(Job 19:25)

155

Ack, onko tämä jo täällä niin mukavaa
tässä maassa, niin kauniin vihreä,
Miten se ei silloin tule olemaan?
taivaassa, missä Jumala on määrännyt
mikä ei kukaan tässä maailmassa ole nähnyt
ja sanoja ei voi kuvailla
(Sv.ps. 200:5)

156

Nyt sydän lepää, valossa ja
rauha
Neitiit, jotka ovat jääneet hiljaisiksi, ovat saaneet vastauksensa
Vastaus,
ja ahdistuksen ja kiihkon aika on
menetetty
sielun puolesta, joka loistaa Herran edessä
Varastointi
(Sv.ps. 309:1)

157

Mieti, kun kerran vart varför
tulee vastattua,
oli arvoitus ratkaistu, kuten tässäkin
Olen miettinyt,
kun kaikki tulee Herralta itse
selitetty,
minkälaista olisi, kun minun Herrani tietä
täysin ymmärtää
(Sv.ps. 320:2)

158

Ja sen karjan ääni, jonka tunnen,
jotka huutavat minua nimeäni,
sillä minun ystäväni odottavat,
sillä Jumala avaa armonvartiansa
Hoppetissa minä jo iloitsen
kuolemaa ei enää ole pian,
vain vähän aikaa ja sitten
olenko me jälleen yhdessä
(Sv.ps. 616:2)

159

Nyt elämä on Jumalan luona
Häntä kohtaan me kaikki luovumme
Toivo syttyy pahimmassa surussa
Kukaan ei ole Jumalan unohda
(Sv.ps. 627:1)

160

On olemassa koti, joka on hyvin kaukana
surun kotimaa
Mitä täällä luulemme olevan siellä
selvästi,
ja se, joka täällä on selvinnyt pimeydestä
päivät
on korotettava valoon, joka säteilee
selvä
(Sv.ps. 638:1)

161

Nyt aika ajoin ne pyhät sukulaiset
Mika on päässyt rauhan satamaan.
Skall ja minä valkoisissa pukissa
Jumalan ja Karitsan nimeen kiitos.

162

Herrani, anna ristisi tulla näkyviin minun silmieni edessä,
kun viimein käyn kuoleman laaksossa.
Varjot karisevat pois valosta Sinun vuodattaman veden tähden,
Elämässä ja kuolemassa, pysy Jeesuksen kanssa.

163

Vaikka maailma sortuu,
Herran armo pysyy.
Varmuuden pitää olla se, joka lähtee
säilytyksessään.

164

Joka uskoo poikaansa, hänellä on ikuinen elämä.

165

Syvällä sielun syvyydessä soi,
joskus taivaallinen sävy.
Antaa kaipauksilleni siivet,
minua armollisen valtaistuimelle.

166

Armo voi puhdistaa,
vain armo,
avautuu Jumalan syleily.

167

Kotia kohti, jota olet kaivannut,
Nyt tavoite on saavutettu.

168

Hän vei sinut kotiin, kun syksyn tuulet puhalsivat
kun lehdet putoavat ja metsä hävitetään.
Levätä ulkona taivaan pilvissä
tätä syksyn pakkasta ja talven yöä ei tulla.

169

Laula minulle se kaunis laulu,
Minä herään sen tornin ääreen
kun aurinko nousee kultaisena
Jumalan ja paimenen valtaan.

170

Kuulemme autuaiden joukon ääniä, ylistyslaulujen iloisia ääniä,
kutsua minut tulemaan,
Kotiin, minun pelastuksen Jumalani luo.

171

En aamuna ilman syntiä, jonka sain herätä, on ilo aamuna pelastajan luona kotona.
Katso, että hänen kalliit vammat selitetään
ja kuulla hänen rakkaan äänensä äänen.

172

Kotona, kotona saamme levätä
lopetettua taistelua ja taistelua.
Kotiin, kotiin meidän Isämme luo
odottaa meitä ikuinen rauha.

173

Tule, Jeesus, ole minun kanssani,
Anna minun pysyä siellä missä olet.

174

Ihailtava turvapaikka Jeesuksen sydämessä,
jossa kaikki huolet katoavat,
sillä kaikki tuska oli kotona
Taivaassa kaikki on hyvin.

175

Jos elämälle pitää olla merkitystä,
Jos minulla on vastauksensa,
Meidän täytyy uskoa Jumalan johdatukseen
mitenkin kummallinen se oli.

1

Jossain sisällämme olemme
aina yhdessä

2

Muistissasi elät
Olet aina jäljellä
Muistamme Sinut
juuri niin kuin sinä olit

3

On olemassa ilo
suurempi kuin suru
Muistamisen ilo

4

Kiitos siitä, mitä olet antanut
Kiitos siitä, mitä olit
Kiitos valoisista muistoista
jonka olet jättänyt jälkeesi

5

Voi, kuinka vähän tiedämmekään
kun kohtalon hetki lyö
Ja vielä vähemmän arvaamme
kuka kutsun saa

6

En olisi uskonut sinua
menettäisin
Että silmät, jotka loistivat niin
kuten saattaisi hajota

7

Kuten kynttilät hiljaa palavat
i sina stakar ner
Näin päättyvät päivämme
Meillä ei ole heitä enää

8

Yhtä hiljaa kuin elit
Hiljaa hiljaa poistuit

9

Muistot, jotka koskettavat sydäntämme
ei mene koskaan hukkaan

10

Kaksi silmää kiinni
Kaksi kättä ristissä
levolla paikalla

11

Ja sen tulee tapahtumaan
hyvin kirkkaina päivinä,
kunhan näemme
ja viipyillen ymmärtää

12

Vähemmän sanottu on enemmän
syvin tunnettu
Sentähden olkoon kiitoksemme
ainoastaan

13

Kaikki on annettu
henkilö, joka lainaa

14

Muistomme ilomme
Toivomme jälleennäkemistä

15

Kohdata ja erota on elämän kulku
Erota ja tavata on toivon laulu

16

Mikään päivä ei ole niin pitkä
että sen ilta ei tule

17

Maa väistää huolensa
sen rauhan puolesta, joka kestää
Hauta kaiken sovittaa
taivas kaiken selittää

18

Jumala meille lohdun antaa surussa
Että se, jota rakastamme, ei kärsi enempää

19

Hyvä sydämesi
Valoisa mielesi
meillä on elettävä
kiitollisena muistaen

20

Rehellinen ja ahkera oli vaelluksesi
Hiljaa ja rauhassa poistuit

21

Sinulle on kaikki valmista
kaikki piilotettu ilmeiseksi
Pimeys ei ole pimeää Sinulle
ja pimeässä Sinä näet minut

22

Kohta kirkon kellot
mana oss,
jättää Sinut rauhaan
Nähdään, kiitos kaikesta
tapaamme jonkin ajan kuluttua

23

Älä sano murheissasi
että olen kuollut
Sano kiitollisuudella
että olen elänyt

24

Siellä missä tuulet laulavat
hänen ikuinen riemulaulunsa
Unohdamme raskaat surut
ja tavata jälleen kerran

25

Niin hiljaa saapui kuolema
se tuli ystävänä
Se otti sinua kädestä
Ja toi sinut kotiin

26

Lähdet pois meidän luotamme
mutta ei ole poissa
Ajatuksissamme
Elät edelleen

27

Hiljaa tuli kuolema
Tule ystävänä
Ottaa kädestä
ja toi Sinut kotiin

28

Kestävän ja hyvän elämän olet elänyt
Sinun aikasi
Kiitollisina toivomme Sinulle,
Lepo rauhassa

29

Muistojen hentoinen sateenkaari
on elinsiltamme Luoksesi

30

Muistoa vaalitaan
mitä elämällä oli tarjota
Ikävä näyttää mitä
kuolema otti

31

Olit niin väsynyt
Sinun kalpea poskesi
Silitä itsesi rauhaan
Ikuisuuden tuulesta

32

Kokoontua yhteen, erota, lähteä matkaan
näin kohtalomme on määrätty
tulla

33

Ihana on rauha
lepää hiljaisessa haudassasi
Olet täyttänyt tehtäväsi ajallasi
Kiitos nöyrästi kaikesta, mitä annoit

34

Ihanaa on levätä kun
voimat puutuvat
Ihanaa ikuisessa levossa
nukahtaa

35

Haluaisimme niin kovasti pitää
Sinä jäljellä
Maan päällisluonteinen hetkesi
toteutunut tavara

36

Kutsu elämään ja kuolemattomuuteen
Onko ihminen Jumalan kautta kuoleman kautta

37

Kiitämme kaikesta siitä, mitä
elämässä jonka annoit
Rakkauden ja onnen puolesta
Miten kauniisti olet ajatellut
Kaikesta mitä olet tehnyt
sinun omillesi

38

Miten ihanaa nukahtaa
kun päivä on ohi
Ihanpa ihanaa levätä
kärsimyksestä ulos

39

Elämän tunnit ovat lyhyet
Lopun aavistus kaukana on
Että olet nyt poissa
Meille käsittämätöntä on

40

Oi avaruus, anna kirkkautesi
Pyytää Varmuuden sanoja
että elämä ei koskaan lopu
tuhkassa ja maassa

41

Täysin purjein
auringonlaskussa
alukseni liukuu
kaukaiseen maahan
Siellä lahti odottaa,
jossa laulu vaimenee
siellä aalto nukahtaa,
rannalla

42

Kun kevät itseään pukee
suloisimmassa vihreässä
Me tahdomme sinut hautaan kätkeä
Niin nopeasti sinä
meidät vietiin pois
Elämästä kuolemaan
on askel niin lyhyt

43

Elämänne päivä on ohi,
Maankäyttösiirron loppu
Sinä täällä olet taistellut ulos
ja rakkaat poikasi ovat poistuneet
Nyt voit levätä rauhassa
Jeesuksen Kristuksen luona ikuisesti

44

Sinun sydämesi on lämmin
Ja iloisa mielesi
Valoisa ja aurinkoinen
Valaisee Sinun muistosi

45

Me pyhimysmeidän päämme taivutamme
Elämästä kaikesta, mitä olemme saaneet
Kun ilta on lopultakin lähestymässä
Muistamme vain onnelliset hetket

46

Onneksi aika koittaa,
ole valmis lähtemään.
Onneksi olla valmis
olentoa, joka seisoo Jumalan edessä.

47

Elämämme muuttuu kuin hetkessä,
Niin pian se tuhoutui.
Mutta tiedän yhdestä ihanasta aamusta,
jonka aurinko ei koskaan enää laske.

48

Ei kuolemaa, vaikka elämä muuttuu,
Hän ei ole muuttanut pelkästään makuuhuonettaan.

49

Valo pimeän jälkeen, lepo on niin kaunista.

50

Vida, vida unohdan unelmani,
hän vastustaa äärettömyyttä.
Maapallon huolet eivät enää häiritse minua,
kaikki sen taistelu on unohdettu.

51

Hälytysääni pysähtyi
silmät sulkeutuneet
Elämän viimeiset voimat loppuivat

52

Tässä alakerrassa puuttuu yksi sääriluunosa,
sieltä ylhäältä se on valmis.
Aikamaisia ikuisuuksia,
Se kuulostaa ihanalta.

53

Vapautunut Sinun toivomuksesi päämäärä
löytänyt kodin ikuisesti.

54

Roimme sinun sydämesi
kun Sinä lepäät vapaasti kivusta.

55

Kun kutsu soi,
Kuka voisi estää sinua matkalla?.

56

Sinun toimintapäiväsi on päättynyt.
Sinun järjestäytymisenne on tuominnut,
aamun koitto, sinä taistelit,
rauhaa Sinä nukuit hiljaisuudessa.

57

Kotimme on haudun ulkopuolella
Valon kauniissa maailmassa ja elämässä

58

Nyt kellot soivat
Nyt ääni saavuttaa minut
Nyt on siirrytty toiseen maailmaan.
Niin lyhyt oli kesä niin varhainen kuin syksykin.
Anna minun hoitaa viimeiset asiat.

59

Menetysten koko suuruus
en enää ei ole tajunnut
Vaan tiedän, että olen kadottanut
min paras ystävä
Sitten huudan ne sanat
Ne kauneimmat, joita minä tunnen
Olit koko maailmani
ja minun ikuisesti

60

Pienestä otat paljon
Sinä annoit enemmän ilon vuoksi
Rakkaudesta sinä annoit kaiken

61

Hyvissä hetkissä me
hymyili ja hymyili
Nautimme elämän iloista
kun kohtalo löi meitä kovaa
Kun suru löysi meidät
meillä oli toisiamme
Nyt minä huutelen näitä sanoja
Ne parhaimmat, joita tunnen:
Olit koko maailmani
ja minun ikuisesti

62

Kun päivä näyttää parhaalta
Tulemme kuolemaan vieraanamme
Hae se, mikä on kalleinta
Jättää vain tyhjyyden jälkeensä

63

Min lohdutus on se, että sinä, rakas poikani,
ei tarvitse kärsiä enempää

64

Minä huutelen suloisesti näitä sanoja
ne ovat kauneimpia, joita minä tunnen,
Olit koko maailmani
ja ikuisesti

65

Sinun lapsesi ei enää
minä voin suudella
Älä koske käsiisi
Olet tullut toiseen maahan
jossa ei tapahdu mitään pahaa

66

Ennen kuin sinä, nyt olen
onnellinen olemus
Min boja bruten ja
minun sieluni on vapaa
Minä jätän sinut, rakas
eniten maan päällä
Sillä Jumalassa vielä
tulemme olemaan onnellisempia

67

Kuin pieni enkeli
Sinä tulit meille,
kirjoitti ja kääntyi nopeasti ympäri

68

Sinä kaipaat niin
valo ja kevät
Kun se tuli, sinä poistuit
nopeasti meistä
Emme ehtineet ottaa todellista hyvästitä
Se on niin tyhjää ilman sinua

69

Yhtäkkiä oli onnen hetki.
muuttunut kohtalon vallassa
Kaikki muuttui niin synkaksi,
niin pimeä ja kylmä
Poissa on ilo,
rakkaus, tuki
Ty Du olit turvallisuutemme,
meidän lohdutuksemme, meidän kaikkeemme

70

Miksi sinun olisi muka
hätäisesti viety pois
Meidän ikätarina tuli
niin lyhyesti

71

Sinun lämpimäsi sydämesi
lopettanut lyömistä
Sinä sait liian aikaisin
menkää meiltä
Kiitos siitä rakkaudesta
Sinä annoit meille
Sinun kaunis, kirkas
missä elää edelleen

72

Sinun rakastamasi koti
missä kukat ovat kukkineet
Se nyt sinut pois
kauniimpi maailma

73

Kiitos kaikesta hyvää,
Sinä annoit meille
Sinä puhdas rakkaus meille jokaiselle
Täällä on tullut näin tyhjyyttä ja kadotusta
Hyvä muistisi on yhä tallella

74

Et tule enää kohtaamaan meitä entisellä tavallasi.
Tervetuloa kotiin
Kodin rakkaan oven ääreen
Siellä ei enää kuulu sinun ääntäsi
Sinun paikkasi on tyhjä ikkunankannen alapuolella
Sieltä, mihin odotamme usein
Sinun hahmosi ympärillä, Sinun katseesi niin lämmin
Muistojen ruusut tuoksuvat

75

Olit niin hyvä, olit niin iloinen
Sinä vain jätät kauniita muistoja
Tällainen on tämä päivä silti
Mitä surullisemmat aistit
Mutta kiitos kaikesta, mitä olet meille antanut
Tiedämme, että Sinä olet aina ajatellut meitä
Kiitos onnellisista vuosista yhdessä

76

Tie muuttuu raskaksi ja
Pimeä yö
Minun täytyy nyt vaeltaa yksin
Mutta pian sama rauha
me lepäämme toistemme luona

77

Nuku hyvin, rakas
Kiitos kaikesta, mitä olet tehnyt
Meidän on kannettava sydämessämme
Sinun muistisi ovat kirkkaat ja suuret

78

Sinä jätit elämän,
me jäimme
Mutta syvällä sydämessämme
me piilottelemme huoneen, jossa Sinä asut,
ty kaikki hyvä, mitä sinä meille annoit
Emme koskaan, ei koskaan sitä
unohdetaan

79

Se huutaa surua
sitten rautakset rikkoutuivat
Se vie meidän sydämemme
silloin rakkaat meistä
Silmäsi ovat sammunneet
Sinun äänesi on hiljennyt
Sinä olet löytänyt rauhan

80

Sinun sydämesi, joka pauhoaa
niin lämpimästi Dinaa kohtaan
silmät, jotka ovat hereillä ja
särkyneenä
Olen pysähtynyt ja
kuolee surun valtaan meille kaikille
Mutta mitä sinä meille olet tehnyt
ei koskaan unohdeta

81

Toimiva elämä on
kuolee pois
Harras käsi on tuomitunut
Työpäiväsi on päättynyt
sen loppu
Ja Jumalan käsissä olet nukahtanut
Sinun rakas äänestysryhmä on hiljennyt
Mutta kaunis on sinun muistosi

82

Miten tyhjältä se on sinun jälkeen
on tullut
Se tuntuu kuin aurinkoa
Valo on laskenut meistä
Koska ei kukaan ole niin kuin Sinä
rakkaus on antanut
Sinun paikkasi ei koskaan voi
täytetään enemmän

83

Niin, lepää rauhassa, sillä päivä on ohi
Sinun järkevä sydämesi on nukahtanut
Sinun elämäsi elää,
se ei säteilty
pitkä käsi on kuoleman tuomitunut
Kiitämme sinua kaikesta, mitä olet antanut elämäämme
Rakkauteen ja huolenpitoon
Miten kaunis ajatuksesi on
Salli kellot soida levon aikaan

84

Emme ehtineet sanoa sinulle
hei toivottavasti kuolema tulee niin pian
Mutta nyt me sanomme sinulle kiitoksemme
i iankaikkisen portin luona

85

Jumala huomaa, kun askel on raskas
ja väsyneet rakastettujen piirteet
Hän huomaa, kun voimat hylkyvät
ja sydän lyö hitaammin
Sitten hän avaa rakastavasti sylkeään
ja antaa heidän nukahtaa rauhallisin mielin

86

Käsi kädessä nuoruuden aikoina
Me kuljimme uskollisesti yhdessä
Olemme jakaneet rakkautta, toivoa ja rauhaa
Olemme jakaneet sairautta, surua ja taistelua

87

Nyt se on tyhjä sinun jälkeesi
on tullut
Se tuntuu kuin aurinkoa
Valo on laskenut meistä
Koska ei kukaan ole niin kuin Sinä
rakkaus on antanut
Sinun paikkasi ei koskaan voi
täytetään enemmän

88

Silti hiljaa auringonlasku alkoi,
työpäivä on päättynyt
Auttava käsi ei enää riitä
Loistava silmä ei enää hymyile meitä vasten
muistiohjaus säilyy kirkkaana

89

Niin vaeltaa rakkaamme ikuisen oven läpi
ja mikään tässä maailmassa ei voi olla entisellään,
mutta ajatukset seuraavat niitä, jotka ovat avaruuden tähtiä.
Totta kai annamme heille lepoa.
Mutta katse on pilvissä, silmät ovat täynnä kyyneliä.
Kiitos rakas… lapsuuden muistoista.

90

Muisto elää, sitä ei voi maadoittaa,
Sitä ei voi piilottaa tomun ja hiekan sekaan.
Ei, se pitää elää lintujen laulussa,
kukkien tuoksuun ja tuulen tuuleen.

91

Aikojen synkän aallon ylitse,
rauha-tuulet puhaltavat hiljaisesti.
Siellä on vastauksia kaikkiin kysymyksiin,
Siellä ei ole epäilystä siitä, että se on hämmentävää.

92

Kiitos, Maka ja Mor,
kaikesta, mitä olet ollut
Kiitos siitä ilosta kotiin tuomastasi
Kiitos onnellisille
Vuodet, jotka ovat kulkeneet
Kiitos näistä muistoista,
Sinä jäit jälkeesi

93

Nukun hyvin,
ei enää kipua tunne
Hiljainen kuoleman enkeli
viskasi nukkumaan rauhassa
Älä itke, rakas aviomies,
lapset ja ystävät
Minä lepäät tyytyväisenä ja vapaana
Maapallon taistelusta

94

Makuu rauhassa, rakas Maka
Makuuta rauhassa pieni äiti
Kukaan ei tiedä, kuinka meitä kaipaat
Miten suuri tyhjyyden tunne on

95

Äidin väsyneellä päällä
rauhoittui
Harrastelijaisten kädet saivat levätä
Nyt hän nukkuu rauhallisesti hiljaisessa kodissaan
Tässä ovat ajatuksemme

96

Pieni Mor, ack, sydämemme
Olen täynnä kiitollisuutta Sinua kohtaan
Meitä, jotka eivät koskaan ole pystyneet käsittämään
Mitä oli menettää sinut
Jumala, hän antaa paljon
lahjoja uudelleen ja uudelleen
Mutta hän antaa vain yhden äidin
Emme koskaan saa Moria takaisin

97

Lepo, lepo, ole rauhassa
Ystävälliset varjot ympäröivät sinun asuntoasi
Aftonien tähti loistaa niin rauhallisesti
Rakas Maka, lepää rauhassa

98

Miten hiljainen, miten kadotettu, miten
tyhjä täällä kotona
Kun se, jota rakastimme,
oleva on jätetty
Emme enää kuule hänen ääntään
Kärkiäänityksen
Mutta meidän muistossamme hän
elää edelleen

99

Kyllä, kulta Mamma,
Nyt sinun pyrkimyksesi ovat ohi
Kaikki kipu on poissa
ja sinun pitää levätä
Kaikki mitä haluamme kiittää sinua
rakkauden rikkauteen ja suureen
Hoidolle ja kaikelle vaivalle
kiitos rakas pieni Mor

100

Sinä johdit meitä varovaisesti
aikuisuuden vuodet
Sinä annoit meille rakkautta
vain äiti pystyy
Sinä opit meitä näkemään,
uskoa tulevaisuuteemme
Onnelliset päivät yksi
Kävelin pitkäksi aikaa
Me kiitämme Sinua, äiti,
se voima, jonka annoit meille
Olit, pieni Mor, mitä
enemmän kuin mitä pidimme

101

Nyt sinä olet vaeltanut, pieni Mor
Pitkälle tielle loppupäätä
Sinä nyt olet Dina rakkaiden luona
Sinun kärsimyksesi on loppunut
Kiitos kaikesta, mitä olet meille opettanut ja antanut
Jos ikuinen rauha Jumalalle me rukoilemme

102

Kun Far kuoli,
niin yksinäksi tuli sinun taistelusi
Nyt, rakas Mor,
Sinullekin on annettu rauhaa
Nukkukaa, rakkaat kaksi,
jotka jakavat elämän kohtaloita
Rauhan haudassa yhdistyi kuoleman aikaan

103

Slumra Moder, loppu on taistelu
Olet löytänyt rauhan ja hiljaisuuden
Sin Jumalasi, taivaan rauhassa
Sinne voit asua ikuisesti

104

Unnista rauhallisin mielin, sinä pieni äiti
kaikesta elämän tuskan
Kiitos kaikesta huolenpidostasi
syvä sydän
Unohda huolet, lepää rauhassa
utin hiljaisissa kyyneissä
Syvästi eläköön sinun muistosi
elämänvaiheiden vaihdoksen aikana

105

Kiitos pieni Mor vuosien takaa
Kiitos kaikesta rakkaudesta ja huolenpidosta, jota olemme saaneet
Kiitos kaikesta myötätunnosta ja ystävällisyydestä
Kiitos kaikesta rakkaasta äidistämme

106

Missä on sitä rakkautta,
lähellä kuolemaa
pitää paikkansa kaikissa kohtaloissa
Kuten Jumalan enkeli valvoo meitä
ja vaatii ei mitään, vaan kaikkea
Tällä maapallolla on vain yksi
Äidin rakkaus on kaikkein suurin

107

Kaiken aikaan tyytyväinen ja iloinen Mor oli
Lohtua ja rakkautta kaikkea mitä hän antoi
Kaikki aika on meidän sydämessämme
Muisto rakastetusta äidistä

108

On olemassa lupaus yhdestä
vanha myytti
että äidinmaidon ei koskaan lakkaa olemasta
Se hehkuttaa aurinkoinen säteily
edessä,
jotka seuraavat meitä elämän loppuun asti

109

Paljon on meille annettu
Monet arvonlisäveron verotukset ovat niin suuria
Mutta vain kerran elämässä
antaa meille äidin
Ja kun tämä lämmin sydän
enää ei riipota täällä,
silloin tunnemme tuskaa
että paras on poissa

110

Kellot soivat niin hitaasti, että se sai aikaan rauhaa
Äiti on saanut rauhallisemman asun
Aftonien tähti loistaa niin rauhallisen sävyisenä
Nukkukaa, pieni Mor, lepukoona rauhassa

111

Far on ojentanut kätensä
Äiti on päättänyt sen.
Toisella rannalla
Törmäytyvätkö he taas

112

Silmät suljettiin, aika oli koittanut.
Syvyys on meidän surumme, vaikka valo kirkastaa muistojasi
Rakkaus ja hyvyys loistivat sinun polullasi
Kiitos, rakas äiti, ole rauhallisin mielin

113

Jumala meille lohdun antaa surussa
Mor ei enää joudu kärsimään

114

Uupunut pieni äiti
hopeanharmaa hiukset
ja yksi poltettu pannu
huolista ja vuosista
Kun katse oli
Hymyilevä, aurinkoinen ja selkeä
Niin elää Sinun kuvasi
Sinun jääneet

115

Jokaiselle oli tilaa Sinun sydämessäsi
Kaikille Sinä teit kaikkensa
Olit mukana ilossa ja surussa
Kiitos, pieni äiti, kaikesta

116

Häivyn hetki
on aina tullut,
aurinko on laskenut
valo rauhassa
Mor on poissa ikuisesti
jota me rakastimme,
poissa maailman huolista
ja taistelu
Monien kadonnutta mutta
enimmäkseen omia
Leva Du skall uti
minun muistoni johtavat
Tyst on tervehdymisemme,
hidas, huutamme,
nukkui hyvin, rakas äiti,
Lepo rauhassa

117

Ottakaa taivaan Isä huoleksemme
rakkaus, jota me emme voi saada
ja anna hänen levätä Sinun hoitonsa alla
ja herää Sinun valtakunnassasi

118

Meille kaikille oli yksi
huone sydämessäsi
Sinulle kaikille meistä
teki kaiken
Olit mukana meidän kanssamme
iloa ja tuskaa
Kiitos, pieni isä,
Hav, kiitos kaikesta

119

Äiti on ojentanut sinulle kätensä
Sinä olet tehnyt sen
Toisella rannalla
Oletteko tavanneet uudelleen?

120

Nyt, rakas Isä, olet poistunut meidän luotamme
Kohti toista, parempaa maailmaa
Kiitämme Sinua siitä, mitä olet ollut
Kodin rauhallisen lämpimän uunissa
Hyvät muistot sinusta
Pitää jatkuvasti valistaa meitä polkua pitkin

121

Unessasi, rakas Isä
hautausmaan hiljaisuus
Kiitos rakkaudestasi,
Sinun ponnistelusi ja usko

122

Kiitos Isä, onnellisten vuosien takia
Rakkauden säteittäisen voiman voimalla
Meno uhrin puolesta aina loppuun asti
Ihmisten ja Jumalan lojaalisuudesta

123

Tom saa paikan
kodin pieni huone
Tie muuttuu rankaksi
kävele yksin
Kiitos rakas aviomies niistä
Vuosi, joka on kulunut
Kiitos, rakas Far, kaikesta mitä olet meille antanut
saatu

124

Makuuttaa niin hiljaa auringon ja kevään tuoksun vuoksi
Pahoinpitelyt niin hiljaa kivusta kyyneleitä
Ihastuttava on lepo valossa ja rauhassa
Etäisellä paikalla elämän taistelun äärestä

125

Aurinko on laskenut,
päivä on ohi
Stilla on sydämen paukatessa
Onneksi voi levätä kärsimyksestä
Unohda kaikki, mikä on aiheuttanut kipua

126

Mitä sinä kärsinyt olet, kukaan ei tiedä
sinä itse sinun taakkaasi kantanut
Olit iloinen ystäviesi seurassa
mutta yleensä sinut kiusattiin

127

Ei sairautta ja huolta
enemmän tekee sinulle vahinkoa
Onneksi tiedän
Et kärsi enää

128

Sairauden vuoksi
se on vain itsestäänselvyys
onko kuolema mukavampaa
ennen kuin elämä

129

Sinä nukuit rauhallisesti
kun matka oli ohi
Sinun kärsimyksistäsi
Nyt voit levätä

130

Sinä kärsit hiljaisuudessa
mutta loppu on taistelua
Nyt sinua hivelee se
syvän rauhan,
jossa kukaan ei valittanut
ja kukaan ei itke
Toivomme,
että tapaamme uudelleen

131

Kaukana avaruudessa pilvet liikkuvat
kiiltävä iltavalossa
ja päivän viimeiseen matalaan
Luojakin vastasi ahdistukseen

132

Kaikki, mitä sinä kärsinyt
emme varmaan ymmärtäneet
Olimme Sinun rinnallasi
niin avuttomia
Me halusimme niin kovasti
pidä sinut paikallasi
Mutta sinun aika sinulla on maan päällä
nyt täydellinen

133

Ystävällinen, hyvä
Ilman valitusta kipu kesti
Kukaan ei tiedä, mitä sinä olet kärsinyt
Nyt Du vilan on löydetty

134

Meidän täytyy nyt kantaa surua
Vaikka tila on kodin varjo,
Mitä annoit läheisillesi
On vielä muistissa

135

Mitä on kuolla, se on nukahtaa
Tuskien maasta
Se on hienovaraista ja miellyttävää unelmoimista
Kuin aalto, joka rullaa rantaa kohti
Se on ylittämistä jokea ylös
Kotiin paluun rauhalliseen ja lepovaiheeseen

136

Ei koskaan huutoa,
ei koskaan valitusta
Ihmiset ovat aina tyytyväisiä maan päällä
Kestävä Sinä kantasit sairastamisesi päivinä
Niin tyytyväinen kuin olet elänyt,
Niin tyytyväinen olit, kun sinä poistuit

137

Tyynesti, niin hiljaisesti, kun nukahtit
Sinun tuska oli niin kestävää, että sinä kesti sen.
Harrastelulliset kädet ovat tuomitsevat
Mutta sinun kirkas muistosi on edelleen olemassa

138

Syksyn tuulahduksen tuulessa Sinä nukuit rauhallisesti
Ei tauti ja ahdistus enää vahingoita sinua
Kauneus on levon, jonka hauta antaa
Hyvä tietää Sinun ei enää tarvitse kärsiä

139

Sinä rauhan olet löytänyt
sairaus ja kipu
Mutta asuu kuitenkin aina
me sydämessämme
Kunnes rengas on kiinni

140

Mitä jos kerran pysähtyy?
jokainen kipu, missä haava on parantunut,
oli-ikävä saavuttanut satamansa
Kun jokainen pisara on pyyhitty pois
Jumalan sydän
Ja jokainen huutaminen on hiljennänyt
hänen sylkeänsä

141

Syvät sydämen syvyydet särkyvät
Lääkää heidät, sinä, joka voit kaiken
Kuivaa katkerat silmät
Taivaan Herra, meidän Isämme

142

Kun elän, minulla on sinut,
Jos kuolen, sinä pysyt luonani
Jos elän tai kuolen,
sinä, oi Herra, minä olen sinun
(Sv.ps. 308:1)

143

Jeesus sanoi:
Olen ylöstemä ja elämä
Joka uskoo minuun, se saa elää
jos hän vielä kuolee
(Joh. 11:25)

144

Herra, nyt annat palvelijasi mennä kotiin
rauhaa...
(Luuk. 2:29)

145

Suorita tahtoasi,
kuten taivaassa,
sitä paitsi maassa
(Matt. 6:10)

146

Herra on hyvä niille, jotka häntä odottavat, niille, jotka etsivät häntä sydämensä pohjasta.
(Klagovisorna 3:25)

147

Älä pelkää, sillä minä olen sinut vapahtanut,
minä olen kutsunut sinua nimeltäni,
sinä olet minun
(Jes. 43:1)

148

Sinä ympäröit minut kaikilta puolilta
ja pidän sinua kädessäni
(Ps. 139:5)

149

Minä tahdon vaeltaa Herran edessä
elävien maan päällä
(Ps. 116:9)

150

Herran armo on ikuisesti voimassa
iäköön iäti niitä, jotka pelkäävät
hänelle
(Ps. 103:17)

151

Sinun armosi on parempi kuin elämä
(Ps. 63:4)

152

Vaikka kulkisinkin kuoleman varjon laaksossa,
En pelkää mitään pahaa,
koska sinä olet kanssani
(Ps. 23:4)

153

Herra on minun paimeneni,
minulle ei tule mitään puutetta,
hänet saan lepäämään vihreillä niittyillä,
hän vie minut veteen, minne löydän rauhan
(Ps. 23:1-2)

154

Tiedän, että synnytysneuvolani
lihava
(Job 19:25)

155

Ack, onko tämä jo täällä niin mukavaa
tässä maassa, niin kauniin vihreä,
Miten se ei silloin tule olemaan?
taivaassa, missä Jumala on määrännyt
mikä ei kukaan tässä maailmassa ole nähnyt
ja sanoja ei voi kuvailla
(Sv.ps. 200:5)

156

Nyt sydän lepää, valossa ja
rauha
Neitiit, jotka ovat jääneet hiljaisiksi, ovat saaneet vastauksensa
Vastaus,
ja ahdistuksen ja kiihkon aika on
menetetty
sielun puolesta, joka loistaa Herran edessä
Varastointi
(Sv.ps. 309:1)

157

Mieti, kun kerran vart varför
tulee vastattua,
oli arvoitus ratkaistu, kuten tässäkin
Olen miettinyt,
kun kaikki tulee Herralta itse
selitetty,
minkälaista olisi, kun minun Herrani tietä
täysin ymmärtää
(Sv.ps. 320:2)

158

Ja sen karjan ääni, jonka tunnen,
jotka huutavat minua nimeäni,
sillä minun ystäväni odottavat,
sillä Jumala avaa armonvartiansa
Hoppetissa minä jo iloitsen
kuolemaa ei enää ole pian,
vain vähän aikaa ja sitten
olenko me jälleen yhdessä
(Sv.ps. 616:2)

159

Nyt elämä on Jumalan luona
Häntä kohtaan me kaikki luovumme
Toivo syttyy pahimmassa surussa
Kukaan ei ole Jumalan unohda
(Sv.ps. 627:1)

160

On olemassa koti, joka on hyvin kaukana
surun kotimaa
Mitä täällä luulemme olevan siellä
selvästi,
ja se, joka täällä on selvinnyt pimeydestä
päivät
on korotettava valoon, joka säteilee
selvä
(Sv.ps. 638:1)

161

Nyt aika ajoin ne pyhät sukulaiset
Mika on päässyt rauhan satamaan.
Skall ja minä valkoisissa pukissa
Jumalan ja Karitsan nimeen kiitos.

162

Herrani, anna ristisi tulla näkyviin minun silmieni edessä,
kun viimein käyn kuoleman laaksossa.
Varjot karisevat pois valosta Sinun vuodattaman veden tähden,
Elämässä ja kuolemassa, pysy Jeesuksen kanssa.

163

Vaikka maailma sortuu,
Herran armo pysyy.
Varmuuden pitää olla se, joka lähtee
säilytyksessään.

164

Joka uskoo poikaansa, hänellä on ikuinen elämä.

165

Syvällä sielun syvyydessä soi,
joskus taivaallinen sävy.
Antaa kaipauksilleni siivet,
minua armollisen valtaistuimelle.

166

Armo voi puhdistaa,
vain armo,
avautuu Jumalan syleily.

167

Kotia kohti, jota olet kaivannut,
Nyt tavoite on saavutettu.

168

Hän vei sinut kotiin, kun syksyn tuulet puhalsivat
kun lehdet putoavat ja metsä hävitetään.
Levätä ulkona taivaan pilvissä
tätä syksyn pakkasta ja talven yöä ei tulla.

169

Laula minulle se kaunis laulu,
Minä herään sen tornin ääreen
kun aurinko nousee kultaisena
Jumalan ja paimenen valtaan.

170

Kuulemme autuaiden joukon ääniä, ylistyslaulujen iloisia ääniä,
kutsua minut tulemaan,
Kotiin, minun pelastuksen Jumalani luo.

171

En aamuna ilman syntiä, jonka sain herätä, on ilo aamuna pelastajan luona kotona.
Katso, että hänen kalliit vammat selitetään
ja kuulla hänen rakkaan äänensä äänen.

172

Kotona, kotona saamme levätä
lopetettua taistelua ja taistelua.
Kotiin, kotiin meidän Isämme luo
odottaa meitä ikuinen rauha.

173

Tule, Jeesus, ole minun kanssani,
Anna minun pysyä siellä missä olet.

174

Ihailtava turvapaikka Jeesuksen sydämessä,
jossa kaikki huolet katoavat,
sillä kaikki tuska oli kotona
Taivaassa kaikki on hyvin.

175

Jos elämälle pitää olla merkitystä,
Jos minulla on vastauksensa,
Meidän täytyy uskoa Jumalan johdatukseen
mitenkin kummallinen se oli.